Kravik Lyr

Julkaistu 15. toukokuuta 2025 klo 12.01

Soitinten rakentaminen ei ole todellakaan tuttua mutta kun kyseltiin onko Kravik lyr tuttu ja onnistuisiko sen rakentaminen. Koska haasteita on mukava ottaa niin parin päivän googlettelun jälkeen ilmoitin Ilmiselvälle näkijälle, että lähdetääs kokeilemaan miten onnistuu.

 

Tämä projekti oli opettavainen ja lopputulos on aktiivisessa käytössä ja soi myös useammassa biisissä.

Kravik Lyra on keskiaikainen kielisoitin. Norjasta on tehty soitin löytä n. 1500 luvulta ja iso osa nykyisin valmistetuista Kravik lyyrista mukailee tätä löydettyä mallia.

 

Soitinrakentaminen ei ole omaa ydinosaamista mutta vanhat perinnesoittimet ovat kiinnostavia kohteita kokeiluille. Niitä on rakennettu aikojen saatossa hyvinkin yksinkertaisilla välineillä, erilaisista puulajeista ja vähän suuripiirteisillä mitoilla tekijästä ja käyttäjästä riippuen. Tämä monipuolisuus on ollut itselle pääsyy siihen, että tällaisia projekteja on tullut tehtyä. 

 

Kravik Lyyra lähti liikkeelle Ilmiselvän näkijän yhteydenotosta ja kyselystä onko kyseinen soitin tuttu ja onnistuisiko soittimen valmistus minulta. Pari iltaa meni internetissä lähteitä selaillessa ja kun lähtökohtaisesti vaikutti selkeältä ja yksinkertaiseltakin soittimelta niin pistettiin projekti tulille. 

 

Lyyran rungoksi valikoitui koivu, kansi ja tallat syntyivät visakoivusta. Viritystapeiksi valikoitui käytännön syistä nykyaikaisen kanteleen metalliset viritystapit. Lyyra oli tulossa alusta asti aktiiviseen käyttöön live esiintymisissä ja levyille joten soitettavuus ja vireessä pysyminen oli tärkeä elementti. Perinteiset puiset tapit toimivat hyvin mutta eivät välttämättä säilytä virettä samalla tavalla kuin nykyaikaiset metalliset tapit. Alkuperäisestä löydöstä poiketen kielet kulkevat suorana kannen yli kiinnitys tapeille ja tapit ovat rungon yläpinnalla. Löydöissä tapitukset on tehty myös niin, että kielet kulkevat rungon päältä "yläpalkin" alapuolelle. 

 

Rungon muotoilussa karkea muoto syntyi kuviosahan avustamana, kaikukopan alkureiät syntyivät pylväsporakoneella ja koverruksessa auttoi poranterät ja porakoneeseen kiinnitettävä palloraspi. Rungon viimeistely muotoilu syntyi käsi viiloilla ja hiomapapereilla.

 

Runko ja kansi jäivät tarkoituksella paksuiksi mikä varmisti osaltaan soittimen kestävyyttä live tilanteissa ja ei kuitenkaan käytännössä vaikuttanut sointiin. Projektin edetessä pohdittiin Ilmiselvän näkijän kanssa lyyran kieliä ja koska itsellä ei soittimista kokemusta  juurikaan ole  päädyttiin ratkaisuun, että Ilmiselvä näkijä hankkii sopivat kielet kun saan soittimen valmiiksi.

Sopivien kielien löytyminen ja Lyyran soittokuntoon on oma tarinansa mutta muutamien kokeilujen ja a-soitin.fi Jari Matti Anttilan avustuksella lyyra sai kielensä ja pääsi käyttöön.

 

Ensimmäinen virallinen esiintyminen Kravik Lyyralle oli Where's My Biblen Fenrir musiikkivideolla: Fenrir ja tällä hetkellä lyyra taitaa olla pitkälti vakio elementtinä Bandin keikoilla ja tulevissa biiseissä kuullaan myös lyyraa.

 

Alta löytyy kuvia lyyran teon eri vaiheista